|
|||
|
|
1978 Vievätkö
verot kaiken UUSI OSAKEYHTIÖLAKI & VEROSUUNNITTELU Uusi osakeyhtiölaki
& verosuunnittelu on vuonna 2006 ilmestyneen
Osakeyhtiölaki & käytäntö -kirjan 2. osa. Kirjassa käsitellään esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
Pertti J. Siikarlan, oik.lis., edellisessä kirjassa Osakeyhtiölaki & käytäntö (Yrityskirjat Oy, 7/ 2006) on selostettu uuden osakeyhtiölain säännösten sisältöä. Kenelle: Yrittäjille,
yrityksille ja niiden neuvonantajille Osakeyhtiölaki uudistui
kokonaisuudessaan 1.9.2006. Uudella lailla kumottiin vanha
osakeyhtiölaki.
Uusi osakeyhtiölaki on nykyistä selkeämpi ja kattavampi. Yhtiöt saavat enemmän toimintavapautta, kun erilaisia rajoituksia ja muotomääräyksiä vähennetään ja uusia menettelytapoja tehdään mahdollisiksi. Velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien oikeussuojaa koskevia säännöksiä tehostetaan. Erityistä huomiota on kiinnitetty pienten osakeyhtiöiden asemaan. Sääntelyn selkeytyminen helpottaa niiden mahdollisuuksia ottaa selvää lain määräyksistä. Osakeyhtiön yhtiöjärjestys voi esityksen mukaan olla hyvin suppea. Siinä on pakko määrätä vain yhtiön toiminimestä, kotipaikasta ja toimialasta. Muista yhtiöjärjestyksessä määrättävistä seikoista on laissa olettamasäännökset, joita sovelletaan, jollei yhtiöjärjestykseen oteta niiden sijaan toisenlaisia määräyksiä. Yhtiökokousmenettelyä kevennetään jossain määrin. Yhtiökokous voidaan yhtiöjärjestyksen mukaan pitää myös Suomen ulkopuolella ja eräitä kokouskutsuihin liittyviä määräyksiä helpotetaan. Erityisiä säännöksiä ei ole siitä, minkä kokoiseen yhtiöön on pakko valita toimitusjohtaja tai voidaan valita hallintoneuvosto. Hallintoelinten valinnassa on selvyyden vuoksi lähtökohtana, että yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen ja hallitus puolestaan valitsee toimitusjohtajan. Yhtiöjärjestyksessä voi kuitenkin määrätä, että hallintoneuvostolla on oikeus valita hallituksen jäsenet. Osakeyhtiön tilintarkastusta koskevat säännökset ehdotetaan jätettäväksi olennaisilta osin ennalleen. Tilintarkastuslain muuttamista valmistellaan parhaillaan kauppa- ja teollisuusministeriössä, mikä voi myöhemmin aiheuttaa muutostarpeita myös osakeyhtiölakiin. Osakeyhtiöiden omistustiedot ovat julkisia samalla tavalla kuin nykyisinkin. Yhtiön osake- ja osakasluettelo on pidettävä nähtävänä pääkonttorissa. Ulkomaiset omistajat voivat nykyiseen tapaan hallintarekisteröidä osakkeensa, jolloin heidän osaltaan omistus ei olisi julkista. Osakkeilla on perinteisesti ollut yhtiöjärjestyksessä määrätty nimellisarvo, joka kustakin osakkeesta on vähintään maksettava. Esityksen mukaan nimellisarvoa ei enää olisi, jollei sellaisesta haluta yhtiöjärjestyksessä määrätä. Uudistus merkitsee osakkeen ja osakepääoman välisen yhteyden poistumista. Tämä helpottaa menettelyä osakeantien ja muiden järjestelyjen yhteydessä. Osakepääomaa voidaan korottaa antamatta osakkeita ja osakkeita voidaan antaa korottamatta osakepääomaa. Maksuton osakeanti on mahdollinen ilman rahastosiirtoja ja esimerkiksi osakkeiden jakaminen voidaan toteuttaa antamalla uusia osakkeita maksutta. Uudistus ei vaikuta velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien asemaan. Esimerkiksi osakepääoman maksamiselle ja pääoman pysyvyydelle on vastaavat takeet kuin nykyäänkin. Suunnattu maksuton osakeanti sallitaan, jos siihen on yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erittäin painava taloudellinen syy. Sellainen voisi olla esimerkiksi henkilöstön kannustinjärjestelmä tai tarve maksaa korvausta arvokkaamman osakelajin haltijoille osakelajeja yhdistettäessä. Yhtiö voi myös antaa itselleen osakkeita maksutta. Suunnattua maksutonta osakeantia koskevaa sääntelyä on kuitenkin aikaisempiin esitysluonnoksiin verrattuna tiukennettu muun muassa edellyttämällä hyväksytyn tilintarkastajan lausuntoa annin suuntaamisen perusteista. Kenelle: Yrittäjille,
yrityksille ja niiden neuvonantajille |
||